Tag Archives: tapahtumat

Miten löydän tietoa fantasiasta?

Pidin viime viikon keskiviikkona HelMet-kirjastolaisille koulutusta fantasiakirjallisuuden tiedonhausta. Aloitin esittelemällä ensin hieman fantasian eri lajeja, käyttäen apunani ns. Sinisalon mandalaa, joka löytyy kirjasta Fantasian monet maailmat (BTJ Kirjastopalvelu, 2004). Siinä fantasia kuvataan kattogenrenä, jonka alle tieteiskirjallisuus, kauhu ja sankaritarinat asettuvat. Muutaman uudehkomman genren siihen voisi nykyisin lisätä. Jos lisäisi romanttisen kirjallisuuden mukaan kuvioon omana ympyränään, paranormal romancen voisi asettaa sen, kauhun ja rikosfiktion kupeeseen. Monet teinidystopiat kolmiodraamoineen lainaavat tieteiskirjallisuudesta ja romantiikasta. Steampunk kuuluisi tieteiskirjallisuuden ja historiallisen fiktion rajamaille.

Sitten jatkoin aiheesta löytyvään kirjallisuuteen. BTJ Kirjastopalvelu (nykyisin Avain) on julkaissut monta hyvää kirjailijaesittelyjä sisältävää kirjaa. Niitä ovat

Erilaisia fantasian genrejä esittelee ansiokkaasti Niklas Bengtssonin Mielikuvituksen rajaton riemu (2000), mutta uusimmat siitä valitettavasti puuttuvat. Pohjatiedot fantasiasta siitä kuitenkin edelleen saa hyvin. Anne Leinosen ja Ismo Loivamaan kokoama artikkelikokoelma Ihmeen tuntua vuodelta 2006 on toinen hyvä perusteos, jossa on myös minun kirjoittamani artikkeli Fantasiasta kirjastossa. Luin sen pitkästä aikaa ja varsin hyvin se oli kestänyt aikaa. Odotan innolla tänä keväänä ilmestyvää Hanna Matilaisen Mitä kummaa! -kirjaa, jonka oletan olevan hyvä ja ajanmukainen perusteos kaikille aiheesta kiinnostuneille.

Verkkotiedonhaussa Google ei taida esittelyjä kaivata. Jos kaipaa tietoja jostain kirjasta tai kirjailijasta, Google varmasti löytää ainakin jotain. Me fantasia- ja scififanit kun mielellämme kirjoitamme kirja-arvosteluja ja jopa joskus teemme varsin laajoja wikejä suosikkikirjoistamme ja -tv-sarjoista. Lukuvinkkejä itse haen Raijan Taikakirjaimet- ja Liinan Sivukirjasto-blogeista.

Laajoja fantasia- ja tieteiskirjallisuusbibliografioita löytyy myös, Risingshadow-sivuston Kirjasto on luotu Jussi Vainikaisen Suomenkielisen sf-, fantasia- ja kauhukirjallisuuden bibliografian pohjalta. Ikävä kyllä Vainikaisen bibliografiaa ei enää päivitetä. Risingilla on myös hyviä toimitettuja arvosteluja ja vilkasta keskustelua!

Itse käytän päivittäisessä työssäni tilatessani uutta fantasiaa ja luetteloidessani niitä jatkuvasti Goodreads-sivustoa. Goodreadsissa on mielestäni parhaiten löydettävissä moniosaisten sarjojen järjestys ja siellä toimii myös suosittelu – jos tykkäsit tästä, pidät myös tästä. Siellä on myös hyvä listaustoiminto, josta saa varmasti ideoita erilaisia lukuhaasteita tai vastaavia varten. Esim. The best epic fantasy -listan mukaan minun pitäisi vihdoin ryhtyä lukemaan Brandon Sandersonia. Paolinin ja Goodkindin taidan antaa olla…

Eikä kannata myöskään unohtaa upeita sff-lehtiämme, Tähtivaeltajaa ja Porttia. Tähtivaeltajan monet kirjailijahaastattelut antavat varmasti kaiken tarpeellisen tiedon vaikka kirjailijaesitelmää varten!

Haastattelussa Suzanne van Rooyen

Tiistaina, 21.1., saimme kuulla erinomaisen esityksen aiheesta Diversity in YA literature. Tuon esityksen piti etelä-afrikkalainen kirjailija Suzanne van Rooyen, joka on kotiutunut pääkaupunkiseudulle. Suzannen kirjat Dragon’s teeth ja Obscura burning ovat tehneet suuren vaikutuksen sekä Siniin että Meeritiin.

Tiistain esitys ei keskittynyt pelkästään scifiin ja fantasiaan, vaan oli laaja-alaisempi ja havainnollisti hienosti mitä kannattaa huomioida mm. kirjaston kokoelmassa – lapset ja nuoret tarvitsevat esimerkkejä ja samaistumisen kohteita erilaisista sankareista, jotka ovat samanlaisia, kuin he itse. Erilaisuutta ei saa niputtaa vain ongelmiksi, joita täytyy käsitellä, vaan se täytyy pystyä näkemään positiivisena asiana. Monestihan erilaisuus kuvataan kiusaamisen aiheena, jonain, jota pitää piilotella vanhemmilta ja kavereilta, mutta enemmän pitäisi tuoda esiin näiden asioiden positiivisia puolia. Positiivisia esimerkkejä täytyy löytyä niin ihonväristä, uskonnosta kuin seksuaalisesta suuntautuneisuudesta.

Suzanne antoi meille haastattelun blogia varten – ja jotain muutakin…

(c) Suzanne van Rooyen

(c) Suzanne van Rooyen

Voitko kertoa meille hieman itsestäsi?

Vartuin betoniviidakossa Johannesburgissa, Etelä-Afrikassa. Suoritettuani kandidaatin tutkinnon musiikkikasvatuksessa ja teknologiassa muutin Australiaan. Siellä opetin pianonsoittoa musiikkiakatemiassa ennen kuin päätin siirtyä Suomen täydentämään maisterin tutkintoni. Mieheni ja minä olemme iloisia voidessamme nyt kutsua Suomea kodiksemme. Kun en kirjoita, opetan tanssia ja musiikkia Espoon kansainvälisessä koulussa ja huolehdin yhdysvaltalaisen pienkustantajan ulkoisesta viestinnästä.

Miten päädyit juuri Suomeen?

Tämä tarina alkoi, kun olin 15 ja löysin Nightwishin musiikin. Ihastuin suomalaiseen heavy metaliin ja päätin, että tuonne matkustan jonain päivänä! Vuonna 2006 pääsin opiskelijavaihtoon ja vietin ihanat 5 kuukautta Jyväskylässä. En halunnut lähteä pois ja vannoin palaavani Suomeen, kun olisin lopettanut opintoni, ja näin tein vuonna 2009.

Milloin aloit kirjoittaa?

Olen aina kirjoittanut, jo lapsena. Kirjoitin ensimmäisen romaanini 11-vuotiaana – se oli lähinnä fan fictionia ja melko kamalaa. Jatkoin kirjoittamista, mutta en koskaan ottanut sitä vakavasti. Se oli harrastus, jotain hauskaa tekemistä. Vasta vuonna 2011 tajusin, kuinka vähän pidin akateemisesta maailmasta ja yritin saada science fiction- ja fantasiatarinoitani julkaistua​​. Kun sain ensimmäisen kustannussopimukseni, ymmärsin, että tämä oli jotain, jota voisin tehdä ja jotain, jota halusin tehdä. Niinpä vaihdoin uraa ja keskittyin tosissaan kirjoittamiseen.

Mikä inspiroi kirjoittamistasi?

Kaikki satunnaisista ​​kuvista deviantARTissa ja Pinterestissä tosielämän tapahtumiin ja henkilökohtaisiin ​​kokemuksiin. Matkustan varsin paljon ja se on innostavaa, kun näen erilaisia ​​kulttuureja ja elämäntapoja, jotka väistämättä löytävät tiensä tarinoihini.

Miten tarinasi syntyvät? Tiedätkö heti alussa myös kuinka ne päättyvät?

Tarinani saapuvat minulle kaikenlaisilla tavoilla. Joskus kuten kuvana, täydellisenä kohtauksena, kuten hahmona tai pätkänä vuoropuhelua. On vaikeaa sanoa tarkasti miten ja milloin inspiraatio iskee. En ala kirjoittaa ennen kuin minulla on ajatus henkilön kehityskaaresta ja juonen kulusta, vaikka se ei aina tarkoitakaan, että kirja todella loppuu niin kuin ajattelin ensimmäistä lukua kirjoittaessani. Haluan antaa hahmoilleni vapautta muokata tarinaa ja juonen kasvavan hieman luonnollisemmin.

Sinulta on nyt julkaistu kolme kirjaa. Voisitko kertoa niiden taustoista?

Ensimmäinen kirjani (Dragon’s teeth) oli NaNoWriMo-romaani. Se oli ensimmäinen yritykseni osallistua NaNoWriMoon, jossa epäonnistuin surkeasti. Mutta jatkoin sen käsikirjoituksen parissa ja kun se valmistui, lähetin sen kustantajille, mutten koskaan uskonut, että joku todella haluaa julkaista sen.

obscuraToinen romaanini pääsi Amazonin Breakthrough Novel Award -kilpailun välierään 2012 ja sen avulla löysin agenttini. Sittemmin se käsikirjoitus on hyllytetty. Kun etsin agenttia, Obscura Burning kiersi pienkustantajia. Agentit pitivät sitä liian synkkänä, joten päätin julkaista sen pienen kustantamon kautta ja olen iloinen, että kirjani löysi lopulta kodin.

The Other Me on hyvin lähellä sydäntäni, koska siinä on vaikutteita omasta elämästäni ja useita omia kokemuksiani etelä-afrikkalaisessa high schoolissa. Se oli tarina, joka minun piti kertoa.

Mitä kirjoitat nyt?

Tällä hetkellä odotan käsikirjoitustani takaisin kustantajalta muokkauksia varten. Kyse on nuorten romaanista, rakkaustarinasta, joka kertoo roboteista ja jonka nimi on I Heart Robot. Sen pitäisi ilmestyä 2015, kustantajanaan Month9Books. Kakkoskirja Month9Booksia varten on tarkistuksessa ja työn alla on myös aikuisten science fiction romaani, joka sijoittuu Marsiin.

Nimeä joitain kirjailijoita, jotka ovat vaikuttaneet sinuun?

Neil Gaiman, Poppy Z. Brite, David Mitchell, Juliet Marillier, Stephen Lawhead ja Maggie Stiefvater.

Ovatko science fiction ja fantasia mielestäsi enemmänkin markkinointia, vai päätätkö kirjoittaa tiettyä genreä?
 
Kun tarinan idea juurtuu ja kehittyy, tiedän yleensä luokiteltaisiinko se science fictioniin vai fantasiaan, dystopiaan tai kyberpunkkiin jne., mutta en yleensä mieti sitä liikaa. Genreluokittelu voi aina tulla myöhemmin. Genrestä riippumattoman, hyvän tarinan ja aitojen henkilöiden kirjoittaminen on minulle tärkeintä.

Kiitokset Suzannelle haastattelusta! Suzannen kotisivut löytyvät osoitteesta suzannevanrooyen.com.

othermeSuzanne on ystävällisesti lahjoittanut meille ARC-version The other me -kirjasta ja kaksi kappaletta Obscura burning -kirjoja, joten ensimmäistä kertaa blogin historiassa järjestämme arvonnan! Lähetä sähköpostia osoitteeseen fantasia@espoo.fi ja laita otsikoksi ARVONTA ja viestiin tieto siitä, jos voit noutaa mahdollisen voittosi jostain Espoon kirjastosta tai postiosoitteesi. Arvomme kaksi voittajaa, jolloin toinen saa kaksi ja toinen yhden kirjan, kaikki nimmarilla varustettuina. (Emme valitettavasti voi postittaa palkintoja Suomen ulkopuolelle.)

edit:Viimeinen osallistumispäivä arvontaan on 16.2.2014 ja voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti viikolla 8.

Risto Isomäki Entressen kirjastossa 2.10.

kuva: Ville Palonen 2005
Yksi suomalaisen tieteiskirjallisuuden suurimmista nimistä, Risto Isomäki, oli syksyisenä keskiviikkoiltana vieraana Entressen kirjastossa. Isomäki kertoi kiinnostavalla tavalla tieteestä kirjojensa takana. Hän on kirjoittanut useita tietokirjoja ja työskennellyt tiedetoimittajana. Hän havaitsi kuitenkin, että kylmillä faktoilla ei tavoiteta niin montaa ihmistä kuin kaunokirjallisuudella. Kun tietoon ei liity tunnetta, se unohtuu nopeasti. Siksi hän ryhtyi kirjoittamaan kaunokirjallisuutta tärkeiksi kokemistaan aiheista, kuten ilmastonmuutoksesta ja ydinenergiasta. Hän pitää Litium 6 -romaania pääteoksenaan.

Isomäki on posittivisesti yllättynyt siitä, kuinka nopeasti auringon käyttö sähkön lähteenä on levinnyt, vaikkei se olekaan tapahtunut hänen ennustamallaan tavalla. Ilmastonmuutoksen pysäyttämisestä hän on ollut pessimistisempi 10 vuotta sitten, nyt hänen mielestään on vielä toivoa. Päästöjen vähentäminen ei kuitenkaan ole ratkaisu, vaan tarvitaan panostusta liian hiilidioksidin sitomiseen. Hiilidioksidin määrää ilmakehässä voi vähentää mm. lisäämällä puidenistutusta. Isomäki suosittelee tutustumaan James Hansenin kirjoituksiin aiheesta (Helmetistä löytyy yksi e-kirja).

Kun Isomäeltä kysyy lukusuosituksia, hän suosittelee Stanislav Lemin Solarista, Voittamatonta ja Paluu tähdistä. Herman Hessen Siddharthaan hän kertoo palaavansa aina säännöllisin väliajoin.

Tällä hetkellä Isomäki kirjoittaa seuraavaa kirjaansa, jonka aiheena on kielitiede. Miten suomensukukielten muutto Uralin mutkasta tapahtuikaan? Lähteinään hän on käyttänyt mm. David W. Anthonyn kirjaa The Horse, the Wheel, and Language ja Renate Rollen The world of Scythians. Eikä tarvitse pelätä tarinoiden loppuvan tähän: hänellä on neljä eri romaaniaihiota odottamassa vuoroaan. Suurin osa hänen kirjoistaan vaatii paljon taustatyötä, ja hän arvioi, että jos hän tekisi kerralla työtä vain yhtä kirjaa varten, kirjojen välillä menisi viitisentoista vuotta.

Isomäen haave on joskus kirjoittaa kirja jättiläiskalmareista, sillä merenpohja on edelleen meille tuntematonta aluetta ja jättiläiskalmarit saattavat hyvinkin hallita koko planeettaa – me emme vain tiedä sitä…

Scifiä syksyyn! -tapahtuma

Scifiä syksyyn on järjestämämme tapahtuma, 29.10. Sellon kirjaston lavalla. Vierainamme ovat Margaret Atwoodista väitöskirjan tehnyt Johanna Lahikainen keskustelemassa feministisestä scifistä feministikirjastonjohtaja Sunniva Draken ja Meeritin kanssa sekä kirjailija Emmi Itäranta. (Arvosteluni Teemestarin kirjasta)

Tapahtuman jälkeen yli 18-vuotiaat voivat jatkaa iltaa Espoon science fiction – ja fantasiaseura ESC:n joka kuukautiseen tapaamiseen ravintola Harakanpesässä.

Tapahtuma alkaa klo 17. Aloitetaan Atwoodilla ja feministisellä scifillä ja noin klo 18 alkaen Sini haastattelee Emmi Itärantaa.

Jos käytät Facebookia, voit ilmoittautua mukaan ja mielellään vielä jakaakin tapahtumaa!

Tervetuloa kaikki!

HelMet-kirjastot roolipelitapahtuma Ropeconissa

Espoon Dipolissa pidettävä roolipelitapahtuma Ropecon lähestyy: se pidetään 27.–29.7.2012. Olen menossa mukaan jo kymmenettä kertaa. Odotukset ovat korkealla, sillä perinteisten roolipelisessioideni lisäksi olen järjestämässä puheohjelmaa ja roolipeliyhdistyksen saunatilaisuutta sekä tehnyt pohjatyötä HelMet-kirjastojen osallistumiselle Ropeconiin. Jos Ropecon ei ole ennestään tuttu, siitä voi lukea esittelyn täältä.

Tänä vuonna Ropeconissa ovat mukana Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupunginkirjastot yhteisen HelMet-tunnuksen alla. Toimintaa on suunniteltu useissa yhteisissä palavereissa, ja eri kirjastoista on tulossa 16 työntekijää järjestämään HelMet-kirjastojen ohjelmaa. Olemme paikalla perjantaina ja lauantaina, koska ne ovat perinteisesti olleet vilkkaimmat päivät Ropeconissa. Henkilökunnan tunnistaa HelMet-kypäristä.

Otamme Ropeconiin mukaan kirjastoauton, joka on täynnä roolipelejä ja muuta Ropeconin osallistujia mahdollisesti kiinnostavaa kirjallisuutta kuten fantasiaa, scifiä, kauhua, sarjakuvia, lautapelejä ja konsolipelejä. Aineistoa voi tutkia kirjastoautossa, ja sitä saa lainattua HelMet-kirjastokortilla. Jos sellaista ei satu omistamaan, kortti voidaan tehdä kirjastoautossa, kunhan on esittää kuvallinen henkilöllisyystodistus. Kirjastoauto löytyy Ropeconin parkkipaikalta perjantaina ja lauantaina.

Viime Ropeconissa järjestetty asiakaskysely osoitti, ettei merkittävä osa vastaajista tunne kirjastojen roolipelikokoelmia. Olemmekin siksi varanneet Ropeconiin todella laajan määrän niin suomen- kuin englanninkielisiä roolipelikirjoja. Mukaan on tulossa sellaisia kiinnostavia kotimaisia harvinaisuuksia kuin kolmanneksi vanhin suomalainen roolipeli ANKH, Velhon vanki -seikkailu, Malnoth-kaupunkikuvaus, Sateenkaarten kaupunki ja Rapier-roolipeli.

Vanhojen lisäksi tarjolla on myös aivan uudempia, vastikään kirjastoon saatuja roolipelikirjoja kuten Marvelin Heroic Roleplaying, Halls of Undermountain -seikkailu, GURPS: Horror, Black Crusade -lähdekirja, Savage Worlds sekä kotimaiset roolipelit Generian legendat, Pyöreän pöydän ritarit ja Noitahovi. Iällisesti varmaan vanhin hankinta oli jo vuodelta 1999 peräisin oleva toimintaroolipeli Feng Shui, joka oli jostakin syystä jäänyt puuttumaan HelMet-kirjastojen kokoelmista. Maininnan ansaitsevat myös Jules Vernen, Arthur Conan Doylen ja muiden vanhan ajan seikkailukirjailijoiden tuotannosta ammentava roolipeli Hollow Earth Expedition sekä pohjoismaista larppia eli live-roolipelaamista esittelevä järkäle Nordic Larp.

HelMet-kirjastot ovat läsnä myös Dipolin sisällä Käpyaulassa perjantaina ja lauantaina. Peluutamme siellä lautapelejä (mm. Eclipseä) ja noppapelejä (Cthulhu Dice ja Zombie Dice); lautapelejä on jonkin veran lainattavanakin. Lautapelien sähköisiä versioita pääsee kokeilemaan kirjaston iPadeilla. Aion itse peluuttaa HelMet-kirjastojen pöydässä perjantai-iltana kirjastoympäristöön sijoittuvan HeroQuest-roolipeliseikkailuni Murha Joninkylässä, joka on tyyliltään arvoitusdekkari. Seikkailun kirjoittaminen on ollut todella nautinnollista, ja sen perusteella uskon, että siitä tulee myös pelattuna oikein mainio.

Ropeconissa on kerrassaan valtava määrä erilaista peliohjelmaa ja luentoja. Ropeconin ohjelma on suorastaan hengästyttävää selailtavaa. Vaikka roolipelit eivät olisi tuttuja tai ne eivät kiinnostaisi, Ropeconin ohjelmatarjonnasta löytyy mitä luultavimmin kiinnostavia asioita. Ja Ropeconissa on aina myös roolipelejä, joihin aloittelijat ovat tervetulleita ja joiden kautta voi päästä kokeilemaan, millaista roolipelaaminen oikein on.

Siispä: tervetuloa mukaan Ropeconiin!

Avaruudessa vihertää -tapahtuma 26.3.2012

Se on jo tapahtumana Facebookissa. Se löytyy myös Espoon kaupunginkirjaston kotisivuilta. Ainut mitä puuttuu on maininta täällä blogissa!

Järjestämme Earth hour -viikon alkajaisiksi paneelikeskustelun aiheesta Luonto ja tieteiskirjallisuus. Paneelikeskustelussa mukana ovat kirjailija ja kääntäjä J. Pekka Mäkelä sekä kriitikko, toimittaja ja kirjailija Vesa Sisättö. Kirjaston edustajina ovat mukana kirjastonhoitaja Ulla Lehtinen sekä allekirjoittanut (Sini Neuvonen).

Tieteiskirjallisuuden ajatellaan käsittelevän vain tiedettä ja tekniikkaa. Ihmisen suhde luontoon on kuitenkin olennainen osa tieteiskirjallisuutta. Yhteiskunnallisesti suuntautuneessa tieteiskirjallisuudessa on monia tarinoita siitä, kuinka ihminen on vaikuttanut ympäröivään luontoon, luoden uutta tai tuhoten sitä teknisen kehityksen tieltä, ja mitä sitten tapahtuikaan. Ekokatastrofit luovat usein dystopioiden ankeat maailmankuvat, joissa ruoka ei riitä, maaperä on myrkyllistä tai mutaatiot ovat muokanneet maiseman ja eläinkunnan meille tuntemattomaksi. Valoisemmissa visioissa olemme ratkaisseet energiaongelmat ja saavuttaneet harmonian universumin kanssa.

Mutta näistä teemoista siis lisää Sellon kirjaston aulassa (Leppävaarankatu 9, Espoo) maanantaina 26.3. klo 18. Tervetuloa!

Ropecon ja Finncon

Kesällä järjestetään paljon kivoja tapahtumia!

Suomen suurin roolipelitapahtuma Ropecon järjestetään 29.-31.7.2011 Espoossa. Sellon kirjastossa vietetään Ropecon-viikkoa ja paikan päälle on tulossa Vantaan uusi kirjastoauto Haave.

Sellon aulassa voi pelata lautapelejä ja tutustua miniatyyrien maalaukseen. Torstaina klo 16 on luento historiallisesta miekkailusta. Pointissa voi osallistua Blur tai Fifa 11 -videopeliturnaukseen. (koko ohjelma) Ropeconin teemoina ovat kotimaisuus ja sankaruus. Siihen liittyen toivommekin että käydessänne Sellon kirjastossa kerrotte meille, kuka on teidän sankarinne!

Kuvia Sellon tapahtumista voi käydä ihastelemassa Flickrissä.

Finncon/Animecon oli toissa viikonloppuna Turussa. Koska en animesta tiedä juuri muuta kuin että sillä puolella hengaavilla on hienot puvut, ei siitä sen enempää. Finnconin puolella oli kaksi ulkomaista kirjailijavierasta, Richard Morgan ja Nalo Hopkinson.

Morganin kirjoja näyttää löytyvän kirjastosta ihan mukavasti, mutta Nalon tuotantoon tekisi mieleni tutustua enemmänkin kun noiden kahden kirjan verran. Erityisesti hänen Reading-tilaisuudessa lukemansa novelli oli erittäin intensiivinen ja tempaisi mukaansa. Molemmat kirjailjat olivat varsin hyviä esiintyjiä ja luettavien kirjojen pino sen kuin kasvaa, sillä myös Morganin kirjoja olisi hauska lukea lisää. Ainakin juuri suomeksi ilmestynyt Musta mies on ihan pakko lukea. Samoin herran fantasia kiinnostaa ja Takeshi Kovacsillekin olisi kiva kuulla jatkoa :( Mistä löytyisi aikaa näiden kaikkien lukemiselle?

Tällä hetkellä luen toista osaa Patrick Rothfussin Kuninkaansurmaajan kronikka -trilogiaan. Sen suomennoksessa kun saattaa kestää hetken, sillä uskoisin pienehkön kustantamon Kirjavan ottavan seuraavaksi työn alle edellisessä blogipostauksessa hehkuttamani George RR Martinin seuraavan osan. (Jota ei muuten vieläkään ole kuulunut kirjastoon. Jos se ei tule tällä viikolla otan yhteyttä toimittajaan.)