Tag Archives: suomi

Robin Hobb

Esittelen teille erään lempikirjailijoistani, Robin Hobbin. Hänen tarinansa ovat vahvan henkilövetoisia, mutta taustalla ovat aina myös kunnianhimoiset – ja fantasiantäyteiset – juonet.

Kerron hieman ikiaikaisten maailmaan sijoittuvista kirjoista eli Salamurhaajan taru -trilogiasta (The Farseer), Lordi Kultainen -trilogiasta (The Tawny Man), The Liveship Traders -trilogiasta ja kahdesta The Rain Wild Chronicles -kirjasta.

Salamurhaaja- ja Lordi Kultainen -sarjojen kuusi kirjaa käsittävät hengästyttävästi päähenkilönsä koko elämän. Pituutta saagalle tulee monta tuhatta sivua, mutta sivut kääntyvät kuin itsestään. FitzUljas on aviottomana syntynyt poika, jonka olemassaolo saattaa hänen isänsä, kruununprinssin häpeään. Kuningasperheellä ei ole varaa tuhlata yhtäkään jäsentään, joten FitzUljaskin kutsutaan hoviin. En varmaankaan pilaa yllätystä jos kerron, että hänestä koulitaan kuninkaan salamurhaaja. Ensimmäisessä kolmessa kirjassa kerrotaan FitzUljaan lapsuudesta ja nuoruudesta, ja toinen trilogia sijoittuu hänen aikuisiälleen. Vikoineen ja yksinkertaisine hyveineen päähenkilöstä kasvaa lukijalle läheinen henkilö. Viisaasti juuri nämä kaksi toisiinsa liittyvää sarjaa on suomennettu.

The Liveship Traders  -sarjan kolme kirjaa sijoittuvat samaan maailmaan kuin edelliset kirjat, mutta sen eri kolkalle. Traders sijoittuu sekä ajallisesti että kirjoitusjärjestyksessä edellä esittelemieni sarjojen väliin, ja hauskaa kyllä Lordi Kultaisessa sarjojen hahmot kohtaavat toisiaan. Näissä kirjoissa seikkaillaan merellä, eikä millä tahansa purtiloilla, vaan maagisilla elävillä laivoilla. Päähenkilöitä on useampia – mieleeni ovat jääneet erityisesti erään perheen nuoret naiset, jotka etsivät omaa lokeroaan maailmassa, jossa heidän sukunsa laivanomistaja ja kauppias -elämäntapa on murtumassa. Tarinan muu sisältö käsittää esimerkiksi merirosvoja, kadonneen kaupungin ja lohikäärmeitä – ja ihmissuhteita, kasvutarinoita ja toivoa.

The Rain Wild Chronicles käsittää kaksi kirjaa, jotka sijoittuvat ajassa muiden kirjojen jälkeen. Seuraava teksti saattaa siksi sisältää juonipaljastuksia niille, jotka eivät vielä tunne sarjaa.

Kauan sitten lohikäärmeet katosivat maailmasta. Nyt niitä on kuitenkin löytynyt pieni määrä elossa. Ihmisten ja lohikäärmeiden on opittava elämään yhdessä samassa maailmassa, ja asuinpaikaksi lähdetään etsimään muinaista, unohdettua kaupunkia. Kirjan oli tarkoitus ilmestyä yksin, mutta pituutensa vuoksi se jaettiin kahtia. Tarina jää kuitenkin niin kiinnostavaan kohtaan, että viimeiset puolitoista vuotta olen janonnut jatkoa.

Lukiessani herään välillä Hobbin lumoista ja ihmettelen, mikä hänen kirjoistaan tekee niin vangitsevia. Tapahtumat, kohtaamiset ja henkilöt eivät ole välttämättä ollenkaan dramaattisia, ja pitkät kuvaukset päähenkilöiden mielenliikkeistä kuulostavat periaatteessa tylsältä sivuntäytteeltä. Arkisisuudessaan  samaistuttavat hahmot ovat kuitenkin syy, miksi Hobbia kannattaa lukea. He ovat yleensä ulkopuolisia ja erilaisia: aviottomia lapsia, narreja, tyttöjä, jotka haluavat lähteä merille, epämuodostuneita, homoseksuaaleja, pelottavia kykyjä hallitsevia. Henkilöt joutuvat kamppailemaan muiden hyväksynnästä ja paikastaan yhteisössä. Hobb ei säästele heitä, muttei kohtele tarpeettoman julmastikaan.

Ellen Kushner

Priviledge of the the SwordFinnconin kunniavieraana jokunen vuosi sitten piipahtaneelta Ellen Kushnerilta löytyy HelMetistä kolme teosta.

Oman kokonaisuutensa muodostavat jonkinlaiseen kaksintaistelevien kavaljeerien aikakauteen sijoittuvat kolme fantasiaromaania Swordspoint, The Fall of the Kings ja The Priviledge of the Sword. Ensimmäisessä osassa tutustutaan Aleciin ja Richard St Vieriin – syrjäytyneeseen opiskelijaan ja palkkakaksintaistelijaan sekä joukkoon pysyviä sivuhahmoja. Viimeisessä kirjassa pääosassa on seuraava sukupolvi. Ennenkuulumattomasti etuoikeus puolustaa miehen kunniaa miekan kautta annetaan nuorelle naiselle. HelMetistä puuttuva keskimmäinen osakin olisi ollut varmaan mielenkiintoista lukea, mutta puute ei toisaalta paljoa haitannut – luin olemassaolevat osat jopa väärässä järjestyksessä.

On vaikeaa saada aivan kielen päälle, miksi suosittelisin näitä kirjoja. Päähenkilöt ovat karikatyyrejä, juoni köykäinen ja dialogi melodramaattista. Fantasiaelementit puuttuvat täysin, ellei sellaiseksi lasketa kirjailijan omiin tarpeisiinsa luomaa miljöötä. Kirjat toimivatkin parhaiten rauhassa ja rehellisesti yliampuvana viihteenä. Jos vielä pitää poikarakkaudesta lukemisesta, suosittelen Swordspointia.

Thomas the Rhymer/Thomas Riiminiekka on eri maata. Se kertoo oman versionsa haltiamaahan siepatun lapsen tarinasta. Kushner on kerännyt kirjoillaan runsaasti palkintoehdokkuuksia ja Priviledge of the Sword on voittanutkin Locuksen, mutta Riiminiekka räjäytti potin voittamalla sekä World Fantasy Awardin että  Mythopoeic Awardin. Miksi siis en ole itsekään vielä lukenut sitä? Toivottavasti nyt ymmärrän korjata virheeni.

Suomenkielisten täydennystä

Ennen lomalle jäämistä tein täydennyslistan saatavilla olevasta suomenkielisestä fantasiasta/scifistä. Suositut vanhemmat kirjat ovat ikävä kyllä loppuunmyytyjä. Kirjastojen kappaleet Robin Hobbin Näkijän tarusta, Robert Jordanin Ajan pyörän ensimmäiset osat tai David Eddingsin Belgarionin tarun kirjat ovat likaisia, nuhruisia ja korjailtuja. Mutta näitä ei ole suomeksi saatavilla. Kirjan elinkaari on todella lyhyt: noin kahden vuoden kuluttua julkaisemisesta se on alennusmyynnissä ja sen jälkeen uusia painoksia ei yleensä oteta, jollei kyseessä ole todellinen hitti.

Jonkin verran Forgotten Realms -sarjan kirjoja löytyi, joten jokunen Salvatore ja Greenwood pääsi listalle. Muuten saatavilla oli vain varsin uutta materiaalia tai hittikamaa, kuten Harry Potterit, Meyerit, Nälkäpeli. George R. R. Martinin Tulen ja jään laulu -sarja on HBO:n tv-sarjan ja viidennen osan ilmestymisuutisen myötä saanut kohtuullisen kokoiset varausjonotkin. Onneksi sitä on saatavilla, kiitos asialle omistautuneen pienen kustantamon.

Palautelomakkeemme kautta olimme saaneet toiveen pienten kustantamojen kirjojen täydentämisestä (kiitos!). Jos kirjastolle tarjotaan tuntematonta nimeä tuntemattomalta kustantajalta, niukoista määrärahoista ei uskalleta satsata kovin suuria summia. Jonkin verran tilasimmekin siis lisää Kirjavan ja Vaskikirjojen laatukirjallisuutta!

Samoin meiltä oli toivottu espoolaisen VL Aurelian kirjaa Lumottu korttipakka, joka on ilmestynyt Nordbooksilta vuonna 2010. Rehellisiä pienkustantajiakin hankalampia kirjastojen näkökulmasta ovat tällaiset teokset, joista ei tiedä ovatko ne oikeasti kustannustoimittajan seulan läpi menneitä vai palvelukustanteita. Laatu voi vaihdella huomattavasti. Kuten jo sanoin, määrärahojen ollessa tiukoilla, jätetään ennemmin pois kun ollaan epävarmoja. Koska kirjailijan espoo-kytköskään ei mistään ollut käynyt ilmi, ei sitä oltu osattu senkään takia hankkia useampaa kappaletta.

Osa kirjoista oli jo ehtinyt saapuakin, joten kohta niitä saa myös kirjastosta.

Syksyn suomalaista satoa, osa 2


Karisto on muuttanut linjaansa, sielläkin taidetaan siirtyä fantasian saralla enemmän lasten puolelle (sääli), sillä syksyn ainoa aikuisten kirja ei ole minkään sarjan tusinasosa, vaan China Mievilleä! Ikävä kyllä eivät ole uskaltaneet koskea loistavaan Perdido Street Stationiin, jonka kääntämiseen varmastikin tarvittaisiin jotain aivan erityistä, vaan The city and the city. Kirjan nimeksi on tullut Toiset. Tämä on minulle yksi syksyn tapauksia, pakko lukea. Kääntäjän (J. Pekka Mäkelä) ammattitaitoonkin luotan niin että jätän englanninkielisen väliin. Koska tämä saatetaan hyllyttää myös trillereihin, taidan uskaltaa hankkia reilusti…

Basam Booksin listalla oli tarjolla jopa kaksi osaa suosittuun Mustan tikarin veljeskunta -sarjaan, Sitomaton rakasta ja Varjeltu rakastaja. Uusimmassa englanninkielisessä on tällä hetkellä 21 varausta jonossa, suomenkielisessä 25. Suomenkielisessä on kyllä huomattavasti enemmän kirjoja saatavilla…

Liken syksylistalta napsin kirjastoon seuraavia: Hal Duncan, Pako Helvetistä; Dmitri Gluhovski, Metro 2034 ja Alastair Reynoldsilta oli tarjolla kaksi kirjaa: uusi Pääteasema ja Prefekti pokkarina. Pahoittelen, että ehdin paneutumaan tähän listaan vähän myöhässä, valintoja oli tehty jo jonkin verran.

Teoksen listoilla kiinnostukseni herätti Johanna Sinisalon Enkelten verta, jota otin aika runsaasti. Harva kirjasto oli ehtinyt tekemään valintoja, joten ehkä osa minun valinnoistani vielä häviää tai määrät vähenevät. Kirjastoilla on kuitenkin se viimeinen sana, jos ovat kovasti kanssani eri mieltä.

Äänikirjalistalla tarjottiin Tolkienin Tarua sormusten herrasta, täydensin puuttuvia ja Saunalahteen tulevaan uuteen kirjastoon ostin koko sarjan.

Harlekiinin Nocturne-sarja

Kirjastoon tuli hankintapyyntö suomenkielisistä Harlekiinin Nocturne-sarjaan kuuluvista yliluonnollisista rakkausromaaneista. Suomeksi kyseistä genreä ei ole paljoakaan saatavilla. Wardin Mustan tikarin veljeskunta -sarja on ollut todella suosittu, ja englanniksi hankittuihin paranormal romance -kirjoihin tulee yleensä aina varausjonoa.

Ikävä kyllä sopimustoimittajamme ilmoittivat, ettei kirjoja saa heidän kauttaan. Näytti siis siltä, ettemme pysty toteuttamaan tätä toivetta – eihän “kioskikirjallisuutta” perinteisesti olekaan kirjastoihin hankittu. Jos katsoo kuinka Nocturne-sarjaan kuuluvaa, kokeilunomaisesti kirjastoille syksyllä tarjottua Pimeyden olennot-kirjaa on hankittu, niin käy mielessä että muutamassa kirjastossa pääkaupunkiseudulla on ajateltu, ettei “Harlekiineja ei kirjastoon hankita”. Pikainen testi isoimpien kaupunkien kirjastoista paljastaa, että näin on ehkä ajateltu myös Joensuun ja Kuopion seuduilla, joiden hauissa kyseistä kirjaa ei löytynyt lainkaan. (Mikäli sitä ei jostain syystä alueellenne oltukaan tarjottu, pyydän etukäteen anteeksi.)

Mutta eipä hätää, kirjastomme oli vihdoin saanut luottokortin käyttöön, joten Harlekiinin omalta sivulta lähtivät tilaukseen. Jostain syystä Showalterin Manalan vartijat -sarjan kolmatta osaa ei onnistuttu tilaamaan, mutta yritämme sitä vielä uudelleen myöhemmin.

Koska kirjat eivät tule normaaleilta toimittajiltamme, kestää niiden käsittely kirjastokuntoon normaalia kauemmin, mutta yritämme saada ne luettavaksenne ennen heinäkuun lomasesonkia!

Syksyn suomenkieliset kirjat

Syksyn suomenkielinen tarjonta alkaa olla tilattu. Otavalta ei minun tarvinnut tilata mitään, menivät kaikki Heidin osastolle. Tammella oli King, Hill ja Isomäki, Wsoylla Asimovia. Gummeruksella oli lisää Sookieta ja Gene Wolfen jo melkein klassikoksi muodostunut Uuden auringon kirja -sarjan avausosa, jee. Koetin sitä kerran aloittaa englanniksi, mutta kesken jäi (syytän sitä että joku oli varannut sen enkä voinut pitää sitä itselläni lojumassa kuukausia). Ehkä se on helpompi suomeksi.

(Laajempi listaus syksyn ja kesän kirjoista löytyy Risingshadowlta.)

Tänään tilasin Jalavan, siellä oli kolme kirjaa. Isaac Asimovin aiemmin suomentamaton Tähdet kuin tomua (The Stars, Like Dust). Se ilmestyy Jalavan Saturnus Scifi -sarjassa, jossa on tullut aiemmin Clarkea ja Ballardia. Kiinnostavaa seurata kuinka vanhat mestarit löytävät uusia lukijoita – toivottavasti löytävät.

Lisäksi Jalavalta tulee roolipelifantasiaa, Salvatoren Maantierosvo, joka aloittaa taas jonkun sarjan, jossa sankarilla on mystinen miekka (hohhoijaa) ja Salvatoren roskiksesta löytyneisiin muistiinpanoihin perustuva, nobodyjen kirjoittama Lukkikuningattaren sota saa jatkoa. Itse en selvästikään kuulu tähän hänen kohdeyleisöönsä, luin kyllä ensimmäiset suomennetut Drizzt-kirjat, mutta on pitkälti Salvatoren syytä, että 90-luvun puolivälin päätökseni “luen kaiken suomeksi julkaistavan fantasian” rikkoutui melko pian. Yllättävää kyllä Salvatore keikkuu Suomen myydyimpien kirjojen listoilla säännöllisesti. Uusimpien kirjojen lainaluvut eivät kuitenkaan kauheasti vakuuta. Pitäisiköhän mun pyytää Heidiä tilaamaan nämäkin, koska ehkä ne ovat enemmän hänen kohderyhmälleen tarkoitettuja ja kuten tekstistä ehkä huomaa, olen hieman kriittinen näiden suhteen…

Karisto ei ole vielä ollut valittavana, Wolfen lisäksi Mievillen Toiset on syksyn lukulistallani.

Suomenkielistä kirjavalintaa 10.5.2011

Pienten kustantamojen listoja. Bazar, Minerva, Myllylahti, ReadMe. Ei paljoakaan meitä kiinnostavaa. Vinkkasin Heidille Atenan listalta Haigin Radleyn perheen, koska luetteloin sen englanniksi ja se oli mielestäni nuortenkirja. Helsingissä olivat ottaneet aikuistenosastoille. Näyttääpä meilläkin Sellossa se olevan aikuisissa, pitäisi varmaan vinkata että kuljettakaa Pointtiin. Menisiköhän viesti perille tästä?

Myllylahden listalla on Antti Erosen toinen romaani Talvi. Esikoisen kaikki kappaleet ovat tällä hetkellä hyllyssä jokaisessa Espoon kirjastossa. Emme halua hankkia hyllyynjämähtäviä kirjoja, mutta kyllä suomalaista scifiä pitäisi jotenkin tukea. Tulee vaikea päätös siitä montako kappaletta ostan ja mihin kirjastoihin ne tulevat.

edit 12.5.: Ilmoitin tietysti Selloon Radleysta ihan sähköpostitsekin.