Tag Archives: sarjat

Paljaan taivaan alla

Helmet-haasteen kohtaan teoksessa liikutaan luonnossa valikoitui kollegan suosituksesta Veronica Rossin post-apokalyptinen dystopiatrilogian ensimmäinen osa Paljaan taivaan alla. Kirja on enimmäkseen menevää seikkailullista scifiä lievällä Mad Max-viballa, jota vain hetkellisesti häiritsevät kuvailevat romanttisemmat kohdat. Tästä tyrmistyttävänä esimerkkinä mainittakoon, että Perry huomaa Arian tuoksuvan orvokeilta, koska hänellä on alkanut kuukautiset. Viimeksi kun minulla oli asiasta hajua niin kuukautisveri tuoksuu kyllä ihan normaalista vain vereltä ei orvokeilta. Sinänsä hauska ykstiyiskohta, että kirjassa mainitaan kuukautiset. Toinen vähän isompi positiivinen seikka on että juoni ei ole liian ennalta-arvattava eikä siihen ainakaan ensimmäisessä osassa kuulu kolmiodraamaa, josta on muodostunut nuorten dystopiakirjallisuuden klisee viime aikoina. Maailmanrakennus on minusta kirjan onnistuneimpia puolia, henkilökuvaus ei yllä minusta ihan samalle tasolle, mutta oletan että hahmot syvenevät jatko-osissa, jotka tämän aloituksen perusteella voisin hyvinkin lukea.

Hups, Helmet-haasteen suorittaminen vähän hidastunut

Eteen tuli nuhakuume ja tietokirjallisuuslukupiiriin lukeminen ja nyt olen kovasti jäljessä haasteen suorittamisessa eli nyt saa yksi kirja täyttää kolme kohtaa.

Homma oikeastaan lähti takkuamaan kun piti keksiä mikä kirja lisää hyvinvointiani. Blogin piiriin ei kuulu itsensäkehittämisoppaat, tosin sellaisen lukeminen saisi todennäköisesti vain verenpaineeni kohoamaan eikä parantaisi hyvinvointiani. Toisaalta melkein minkä vaan kiinnostavan kirjan lukeminen lisää hyvinvointiani, joten oli vaikea löytää mikä olisi se asia mikä tekisi jostain kirjasta erityisesti sitä tekevän. Sitten minulla kuitenkin onneksi välähti! Minulla on tapana lukea tuttuja turvallisia tästä kirjasta tiedän varmasti nauttivani kirjoja, silloin kun joku muu söisi lohturuokaa.

Fantasiapuolelta ehdoton suosikkilohtusarjani on Lois McMaster Bujoldin kirjoittama Curse of Chalion. Tosin Goodreadsin mukaan sarjan nimi olisi World of five gods. Sarja on mielenkiintoinen yhdistelmä traditionaalista fantasiaa (ainakin minun mielestäni) ei niin perinteisillä päähenkilöillä. Ensimmäisessä osassa se on mies, joka on sotavuosien ja sotavankeuden jälkeen psyykkisesti traumatisoitunut. Hänen tarinansa saa minut aina itkemään, joka on hyvin puhdistava kokemus, kyyneleissähän poistuu stressihormonia. Tällä kertaa kuitenkin tartuin toiseen osaan Paladin of souls. Vaikka siinä viitataan edellisen osan tapahtumiin ja päähenkilöihin niin sanoisin, että tämän voi lukea ilman että on lukenut edellistä osaa, mutta koska se edellinen osa on järjettömän hyvä niin suosittelisin silti sen lukemista ensin.

Paladin of souls kirjan päähenkilö on keski-ikäinen nainen, jota on pidetty hulluna, on ehkä jopa osittain ollutkin sitä, mutta joka on nyt vapautunut menneisyyden kahleista ja velvollisuuksista. Hänen on luotava uudestaan elämälleen tarkoitus äidin kuoleman jälkeen, hän ei halua tyytyä istumaan linnassa tekemässä käsitöitä ja kuunnellen juoruja. Juonet käänteet eivät tietenkään ole elämästäni, mutta monet tunteet ja ajatukset tuntuvat omilta.

Tämän kirjan siis valitsen myös kohtaan 13. eli kirja kertoo minusta sekä kirjaksi joka täyttää 2 haasteen kohtaa eli haasteen numeron 47.

Kesytön fantasiakirjallisuuden lukupiirissä

Pasilan kirjastossa kokoontuva fantasiakirjallisuuden lukupiiri käsitteli 7.11.2012 Elina Rouhiaisen esikoisromaania Kesytön, joka edustaa paranormaaliksi romanssiksi luonnehdittua genreä. Mikä parasta, itse kirjailija oli vieraanamme – eikä luennoimassa vaan keskustelemassa kanssamme!

Kesyttömän päähenkilö on 17-vuotias Raisa Oja, joka käy Helsingin kuvataidelukiota. Raisan maailma mullistuu, kun hänen äitinsä kuolee onnettomuudessa. Hänen holhoojakseen tulee aikaisemmin tuntematon Jaska-eno, jonka luokse Kainuun Hukkavaaraan Raisa muuttaa. Pontimena on selvittää äidin salaperäistä menneisyyttä. Raisa alkaa tuntea Hukkavaarassa myös outoa vetoa vuotta vanhempaan komeaan Mikaeliin. Mutta jotakin kummaa tuntuu olevan koko kylässä…

Suurin osa lukupiiriläisistä oli pitänyt romaanista – muutama jopa kovasti –, mutta kaikki eivät kokeneet olevansa oikein teoksen kohderyhmää, ja joku moitti teoksen alkua turhankin hitaaksi. Toisaalta romaani oli onnistunut yllättämään. Se oli aluksi tuntunut kuin Twilight-sarjan kopiolta mutta muuttunutkin myöhemmin kiinnostavammaksi ja omaleimaisemmaksi. Kesyttömän Raisa on paljon vahvempi ja itsenäisempi naishahmo kuin Twilight-sarjan Bella.

Elina valotti kiinnostavasti teoksen syntyä. Hän kertoi lukeneensa paljon paranormaaliin romanssiin lukeutuvia kirjoja, myös suomentamattomia, joten genre oli luonteva hänen kirjansa pohjaksi. Ensimmäinen käsikirjoitusluonnos syntyi varsin lyhyessä ajassa ja kelpasi kustantamo Tammelle, jossa oli toivottukin juuri sellaisia käsikirjoituksia. Romaani on mahdollisesti viisiosaiseksi tarkoitetun Susiraja-sarjan ensimmäinen osa, ja Elina sanoi yllättyneensä, ettei sarjamuoto ollut kustantajan näkökulmasta haitta vaan jopa etu.

Lukupiiriläiset pitivät Kesyttömän kieltä varsin sujuvana, eikä montaa virhettäkään ollut lukijoilla silmiin osunut. Se oli tosin pantu merkille, etteivät kainuulaiset puhuneet murretta vaan yleiskieltä. Kirjailija kertoi harkinneensa murteen käyttöä muttei ollut siihen päätynyt. Itse asiassa hän paljasti, ettei edes tuntenut Kainuuta päättäessään sijoittaa romaaninsa sinne. Paikka oli luonteva siksi, että Kainuussa on voimakas susikanta ja sudet taas ovat tarinassa tärkeässä roolissa. Elina painotti, että kyseessä oli puhtaasti kuvitteellinen kylä.

Kesyttömässä esiintyvää vampyyrihahmoa kehuttiin, koska hän on erilainen kuin perinteiset vampyyrit ja jopa isällinen. Toinen erityisesti esiin nostettu hahmo oli Niko, jonka kanssa Raisa ystävystyy. Nikon vihjatun homoseksuaalisuuden osalta pohdittiin, miten luontevalta se tuntui suhteessa kyläläisten asenteisiin. Kaikille kolmelle hahmolle yhteiseksi nähtiin jonkinlainen ulkopuolisuus suhteessa kylän muihin asukkaisiin. Mikaelin hahmoa moitittiin turhan kliseiseksi, ja kirjailijakin myönsi, että rakastetun roolissa toimivan hahmon tekeminen kiinnostavaksi oli haasteellista.

Kirjan hahmojen nimistä heräsi hyvä keskustelu. Elina kertoi, ettei ollut erityisemmin miettinyt Raisan nimeä. Hän oli vain halunnut nimen, joka ei ole liian yleinen muttei ylettömän harvinainenkaan. Elina vihjaisi, että eräät toiset nimet on valittu silmällä pitäen jotakin sellaista, mikä paljastuu sarjan seuraavissa osissa.

Kesyttömästä löydettiin monia teemoja. Erityisen tärkeäksi nostettiin erilaisuuden käsittely, sillä lukupiiriläiset näkivät sen olevan keskeisessä roolissa läpi koko kirjan. Elina nosti esiin, että hän halusi kirjassa nostaa esiin myös nuoruuden vaikeuksia. Raisa on joutunut koulukiusatuksi, ja siitä nähtiin seurauksena hänessä toisinaan nouseva halu viillellä itseään. Kylän yhteisö nähtiin vahvasti miesten hallitsemana, mutta teoksen loppupuolella patriarkaalinen yhteiskuntajärjestys alkoi saada murtumia.

Lukupiiriläisiä kiinnosti tietää kirjan kannesta. Elina kertoi, ettei hänellä ollut siihen osuutta vaan hänen työnsä oli teksti. Kannen arveltiin olevan suunnattu kirjan kohderyhmälle eli teini-ikäisille tytöille mutta karkottavan mieslukijat. Elina myönsi, että mieslukijoilta ei ollut paljonkaan palautetta, mutta ainakin yhden lukijan isäkin oli kirjaan tykästynyt.

Vaikka lukupiirin osallistujat olivat kohderyhmää vanhempia, kirja oli meille maittanut hyvin ja keskustelua olisi jatkunut varmasti kahta tuntia pidempäänkin, mutta kirjaston sulkemiskuulutus pakotti meidät lopettamaan. Kesyttömästä voivat siis hyvin nauttia aikuisetkin, eikä miestenkään kannata arvioida kirjaa kansikuvan perusteella. Se tarjoaa vetävän tarinan, jossa on toki tunteita mutta myös arvoituksia ja kiinnostavia paljastuksia. Niitä on taatusti luvassa tulevissakin osissa. Ja Elina kertoi, että seuraavan osan käsikirjoitus on jo kustannustoimittajalla luettavana, joten Raisan tarinaan on jatkoa pian luvassa!

Fantasiakirjallisuuden lukupiiri jatkuu 28.11.2012 kello 18.00 Pasilan kirjastossa. Silloin käsittelyssä on Viivi Hyvösen romaani Mahlaa suonissaan. Tammikuun kirjaksi päätimme ottaa Elinan ehdotuksesta Ally Condien dystopiaromaani Tarkoitettu. Lukupiiriin aikataulu löytyy Pasilan kirjaston lukupiiriblogista. Mukaan mahtuu vielä halukkaita, ja vain yhdellekin kokoontumiskerralle saa tulla mukaan.

Vampyyrierotiikkaa

Sattumalta tai ei, valitsin viime viikolla luetteloitavakseni kolmeen eri sarjaan kuuluvia kirjoja, joista löytyy asiasana vampyyrit eivätkä silti ole kauhua.

Helmet-kirjastoissa oli jo ennestään Christine Feehan’n Dark Carpathian -sarjaa, mutta esimerkiksi ensimmäinen osa Dark prince puuttui. Olen huomannut että tämä sarja on sellainen että lukijat joko inhoavat tai rakastavat sitä. Itse kuulun inhoajiin vaikka täytyy myöntää etten ole edes lukenut yhtään kirjoista. Pelkästään se että kirjojen takakannessa kerrotaan että sankarin sielu edustaa pimeyttä, ja että vain sankarittaren sielun hyvyys voi estää tämän lopullista turmeltumista, saa minulta karvat pystyyn (joita minulla tälläisen karvaisena feministinä löytyy paljon). Viimeinen niitti oli kun luin että eräässä sarjan kirjassa sankari raiskaa sankarittaren niin kovakouraisesti että luitakin murtuu ja kun nainen palaa tajuihinsa hän ei ole raivoissaan vaan huolestunut siitä että miten kovasti syyllisyys nyt miestä painaakaan.

Jos edellisessä sarjassa meininki vaikuttaa olevan aika sadistista niin Lynsay Sandsin Argeneau-sarjassa kaikki on toisin. Sankarit (ainakin kaikissa lukemissani osissa) ovat täydellisiä herrasmiehiä ja seksi on hellää. Useimmiten sankaritar on nykyaikainen menestyvä uranainen, jolla ei ole ollut aikaa eikä halua deittailuun. Vampyyrisankari kuitenkin vie jalat alta ja herättää naisen seksuaalisuuden. Kirjan juoni on yleensä aika olemattoman ongelman ratkaisua, joka kehystää varsinaista tuotetta: vaalenpunaisia romanttisia kohtauksia ja purppuraista erotiikkaa. Ihan luettavaa viihdettä mutta jotenkin minulle ei jää näistä kirjoista mitään käteen. Kaipaisin vähän enemmän särmää sekä juoneen että henkilöhahmoihin. Mutta nämä taitavat olla sellaisia lohturuuan korvikkeita. Jos stressaa ja arki masentaa niin näiden kirjojen hattarankeveän täydellinen romanssi tyydyttää kalorittomasti. Tätäkin sarjaa oli jo useampi osa olemassa ja nyt siis tuli muutama osa lisää. Oma suosikkini on Vampire interrupted varmaankin siksi koska siinä molemmat päähenkilöt ovat vampyyrejä.

Karen Chance’n Cassie Palmer -kirjoissa rakastelukohtaukset ovat harvassa (ja vievät juonta eteenpäin) mutta toimintaa on sitäkin enemmän. Vampyyritkään eivät ole verestä pidättäytyviä, kilttejä eivätkä kimalla, tosin ei kirjoissa kukaan muukaan hyvyydellään pääse paistattelemaan. Kyyninen Cassiekin keskittyy enimmäkseen pysyttelemään hengissä ja eihän se ole hänen vikansa, jos maailma siinä samalla sattuu pelastumaan. Näihin kirjoihin olen jo aivan koukuttunut enkä malta odottaa seuraavaa osaa. Ensimmäisen osa tässä sarjassa on Touch the dark.

Tässä voisin mainita siitä huolimatta ettei Kalayana Price’n Alex Craft -sarjan kirjoissa ole vampyyreitä, niin Radmercerin aikaisemmin blogissa esittelemään Grave witchin jatko-osa Grave dance tuli nyt myös luetteloitua. Ensimmäinen osa ei täysin kolahtanut minuun mutta tämä osa sitäkin enemmän.

Uutuuksia, helmikuu 2012

Itärannan Teemestarin kirja on tullut ja siitä onkin saatu jo varausjonoa aikaan. Laitoimme lisäkappaleita tilaukseen. Hienoa, että suomalainen scifi kiinnostaa.

Frank Herbertin Dyyni-sarjaan kirjoitetaan edelleenkin osia varmaan joittenkin roskiksesta löytyneiden lappusten perusteella. Itse ohitin tällä perusteella kirjan Sisterhood of Dune, mutta muut olivat sitten valinneet. Katsotaan löytyykö sille vielä lukijoita, alkuperäisistä Dyyni-kirjoistahan on nyt vihdoin saatu uudet suomenkieliset painokset ja niitä oikeita englanninkielisiä saa täydennellä. Itsellä kyllä loppui niissäkin kiinnostus jo jossain viidennessä osassa…

Gena Showalterin Intertwined-sarjassa, jonka luetteloin tällä viikolla, huomioni kiinnittyi siihen, että osat kaksi ja kolme löytyivät Helsingistä. Osasta yksi oli tehty merkintä luettelointitietoihin, mutta ykkösosaa ei kuitenkaan oltu sinne hankittu (tai se oli jo jostain syystä poistettu), eikä täydennystä oltu tilattu, vaikka kolmas osa oli juuri tullut. Mutta ei hätää, Espoon fantasiaryhmä pelasti tilanteen, me otimme koko sarjan tähän asti.

Mielenkiintoista valintapolitiikkaa Helsingiltä ja Vantaalta edustaa myös Rod Reesin The Demi-Monde -sarja. Ensimmäistä osaa Winter on hankittu Helsinkiin, muttei Vantaalle, mutta silti toinen osa on hankittu Vantaalle. Helsingin kappale toisesta osasta on ilmeisesti hautautunut jonnekin kirjapinon pohjalle, koska eivät ole sitä ulos saaneet, vaikka se on tullut heille jo marraskuussa.

Malazan Empire -sarjaan tuli neljäs osa, Esslemontin Orb sceptre throne, joka on saanut vähän heikkoja arvosteluja. Olen miettinyt tuota Malazan book of the fallen -sarjan lukemista, mutta mistä löytäisi aikaa kymmenelle tiiliskivelle? Niin paljon lukemattomia kirjoja, ettei aika riitä millään.

Brandon Sandersonista oon jo tainut sanoakin että kiinnostaisi tutustua. No nyt tuli taas stand-alone -kirja, Warbreaker, josta voisin kokeilla. Katotaan sit kesällä, mitä lomalukemiseksi tulee valittua…

Ja Harlekiinit tulikin jo mainittua tuossa edellisessä viestissäni! Ilmeisesti niitä ilmestyy enää joka toinen kuukausi, joten taidan odotella myös ne huhtikuussa ilmestyvät ennen kuin tilaan.

Uusia suomenkielisiä (vasta Vantaa saanut kirjat, missä meidän!):

  • Alyson Noël: Varjojen maa
  • L. J. Smith: Varjosielut
  • Uusia enkkuja:

  • Amanda Hocking: Switched
  • Alyson Noël: Dreamland
  • Cherie Priest: Ganymede
  • Sarah Alderson: Fated
  • Allison van Diepen: The vampire stalker
  • Shannon Hale: Forest born
  • Tricia Rayburn: Undercurrent
  • John Meaney: Transmission
  • Julie Cross: Tempest
  • Kiersten White: Paranormalcy
  • Muutamia uusia englanninkielisiä nuortenkirjoja

    Kim Harrison’in Something deadly this way comes on kolmas osa Madison Avery -sarjassa, muuten kirjan vauhdikas tyyli olisi houkutellut minua lukemaan. No ehkä tilaan ekan osan joku päivä.

    Mia James’in Ravenwood mysteries -sarja vaikuttaa brittiläiseltä vastineelta amerikkalaiselle Twilight-sarjalle. Ensimmäinen osa on By midnight ja toinen Darkness falls.

    Sarah Diemer’in The dark wife vaikutti sen verran kiehtovalta kirjalta että luin sen ja englanninkielinen arvioni siitä löytyy täältä. Kirja on nuorille suunnattu lesbolainen rakkausromaani joka on myös feministinen mukaelma Persofone-myytista.

    Uutuuksia ja tilattuja, vkot 35 ja 36

    Tilauspuolella tuli toimittajalta ilmoitus, että Swainstonin Modern world on loppuunmyyty. Koska sarjan kaksi ensimmäistä on julkaistu suomeksi, tähän kolmanteen osaan on nyt 2 varausta ja koko pääkaupunkiseudulla on vain yksi kappale. Katsoin jenkkiamazoninkin ja kiroilin – tarjosi vain Kindle-versiota, kunnes muistin, että se taisi ilmestyä jenkeissä vähän eri nimellä. Ja jee, Dangerous offspringistä pitäisi olla painosta! Ei siis muuta kuin uutta tilausta tekemään… Above the snowlinen saimme juuri. Ajallisesti Above the snowline on prequel kolmelle aiemmalle kirjalle. Päähenkilönä on nuorempi ja kokemattomampi Jant, hän ei ole vielä niin kyyninen kuin myöhemmin. Jant on mielestäni yksi fantasiakirjallisuuden kiehtovimmista henkilöistä – mun top 3 on FitzChivalry Farseer, Jant Shira ja Tyrion Lannister.

    Ja jos otetaan tieteiskirjallisuus mukaan, niin Bujoldin Miles Vorkosigan tulee mukaan skabaan ja sitten valinnan tekeminen onkin jo todella vaikeaa. Lauran toivomat Bujoldit on laitettu tilaukseen. Falling free löytyy itsenäisenä teoksena (ja kokoelmasta Miles, mutants & microbes – tilauksessa), sitä ei vaan ole merkitty Vorkosigan-sarjaan kuuluvaksi, vaikka samaan universumiin sijoittuukin, vain tuhansia vuosia aiemmin. Laitoin sinne huomautuksen asiasta, mutta kirjan lukeneet – pitäisikö se mielestänne merkitä sarjan osaksi? Muutenkinhan Vorkosigan-sarjan numerointi on erittäin kinkkistä – ilmestymisvuoden vai sarjan sisäisen kronologian mukaan? Suositellusta lukujärjestyksestä on kaksi kiivasta koulukuntaa, mutta yhteispainoksia ajatellen arvelisin kirjailijan suosivan sarjan sisäistä kronologiaa. Mutta sitähän voimme kysyä häneltä itseltään Tampereella ensi vuonna 😀

    Luetteloinnin puolella tämän kanssa oli hieman tekemistä 🙂 H. P. Lovecraft: Eldritch tales. Kirjaston luettelointia tuntemattomille tiedoksi, että jokainen noista tarinoiden nimistä piti sinne omin pikku kätösin kirjoitella. Tarkistin oikeinkirjoitusta sen verran kauan, etten edes uskalla kertoa tai esimieheni saattaa vielä tulla sanomaan, ettei työni tuottavuus ole tyydyttävää tasoa (no ei oikeasti)… Jos huomaatte kirjoitusvirheen kirjaston luettelossa, laittakaa siitä aina palautetta, tai suosikkikirjaanne ei ehkä haussa löydykään! Lovecraftin kaksiosainen elämäkertakin on muuten tullut kirjastoon: I am providence osat 1 & 2, kirjoittajana S.T. Joshi.

    Ja sitten listausta uutuuksista, joita ei ole vielä aiemmin tässä viestissä mainittu…

    Suomenkielisiä uutuuksia:

  • Sophie Jordan: Liekki
  • Jyrki Vainonen: Swiftin ovella
  • China Miéville: Toiset
  • Englanninkielisiä uutuuksia:

  • Paul S. Kemp: Deceived
  • Mark Collins Jenkins: Vampire forensics
  • Peter David: Blind man’s bluff
  • Pierre Pevel: The Alchemist in the Shadows
  • Andrea Cremer:Nightshade
  • Jaine Fenn: Bringer of light
  • Harlekiinit : follow up

    Kesäkuun alussa kerroin, kuinka olimme tilanneet kirjastoon Harlekiineja. Ihan kaikkia emme lomalukemiseksi saaneet, sillä luetteloin viimeiset tänään. Viimeiseksi jäi Gena Showalterin Manalan valtiaat -sarja, sillä sen kolmas osa oli loppuunmyyty!

    Eihän sellainen vetele, että kirjastossa olisi sarjan eka, toka ja neljäs osa, joten laitoin Harlekiinin asiakaspalveluun viestin että olisiko toivetta uudesta painoksesta. Heidän toimistoltaan löytyi onneksi viisi kappaletta kolmatta osaa, jotka saimme, joten saamme sarjan kokonaisuudessaan kirjastoihin. Mutta pitäkää Nautinnon kirous -kirjoja erityisen kauniisti, koska niitä on tosiaan vain viisi kappaletta. Se muuttaa myös sijoitussuunnitelmiani, sillä alun perin olin laittamassa tätä sarjaa seitsemään eri kirjastoon, mutta nyt meneekin vain neljään aluekirjastoon (Sello, Tapiola, Kivenlahti, Entresse). Jos ihmettelette Omenan puuttumista, laittakaa sinne palautetta – he eivät halunneet “kioskikirjallisuutta” hyllyilleen, joten emme heitä sillä raskauta.

    Kirjamielellä-blogista löytyy muuten hyvin arvosteluja näistä Harlekiineista, jos ette tiedä mistä aloittaisitte!

    Vihdoinkin!

    Yksi viime vuosien odotetuimmista kirjoista ilmestyy tänään. George RR Martinin tiiliskivisaagan Tulen ja jään laulu viides osa on nimeltään A Dance with Dragons. Tilausjärjestelmässämme näkyy siihen ensimmäiset tilaukset tehdyn jo vuonna 2009. Itseasiassa 2009 on edelleenkin siellä merkittynä kirjan ilmestymisvuodeksi, pitäisiköhän jaksaa muuttaa 🙂 Ja muistaakseni se oli jo kerran tilattavana edellisessä tilausjärjestelmässä, tästä ei tosin löydy enää todisteita. Risingshadow-sivuston kirjan odotusketju on aloitettu 2007.

    HBOn sarjan myötä kirjojenkin suosio on jälleen noussut ja meilläkin on varausjonoja. Onneksi meillä oli juuri suomenkielisten täydennyslista! Lisäkappaleita on siis tulossa. Suomeksi Lohikäärmeiden tanssi (oma käännös, ei virallista tietoa) tulee toivottavasti ensi vuoden lopussa, riippuen siitä miten Kirjavalla ennätetään kääntämään. Rothfuss ja Abercrombie joutuvat todennäköisesti odottamaan vuoroaan.

    Itse ajattelin lukea edelliset osat vielä uudelleen ennen Lohikäärmeiden tanssia, joten en ole ensimmäisenä varausjonossa englanninkieliseen. Sitä on muuten tilattu HelMet-kirjastoihin 14 kappaletta, joista 9 Espooseen. Vantaalle ei ole tilattu yhtään. Haloo Vantaa? Viisi kappaletta Helsinkiin on myös mielestäni varsin vähän. Vertailun vuoksi mainittakoon vaikka että uusinta Donna Leonin dekkaria Helsinki on hankkinut kirjana 12 kpl ja äänikirjanakin 9. No on kirjasta 31 varaustakin, mutta eiköhän Dancen varausmäärä päädy vähintääkin samaan. Espoo ei tule lisäkappaleita hankkimaan, joten jos varausjonosta tulee äärettömän pitkä, laittakaa palautetta muille kaupungeille!

    Kunhan viikonlopun Finncon on ohi, ryhdyn todennäköisesti Tulen ja jään laulun uudelleen lukuun! Olethan sinäkin tulossa Turkuun?

    Englanninkielisten sarjojen täydennyksiä

    Jim Butcher: Codex Alera-sarja täydennetty Sellon Pointtiin.

    Sellon aikuisiin Jaine Fennin kirjat Principles of Angels (2008) ja Consorts of Heaven (2009).

    Kerran kuussa tulee lista kirjoista ja muista lainattavista materiaaleista joista on varausjonoa ja niiden perusteella hankitaan kirjastoihin jos vaan mahdollista lisäkappaleita. Tässä kuussa fantasiahaaviin tarttui MaryJanice Davidsonin Queen Betsy-sarja joka ilmeisesti tunnetaan myös Undead-sarjana.