Tag Archives: sadut

Aikuisille satumukaelmia Michael Cunninghamilta

Koska pidin kovasti Tunnit-elokuvasta, joka perustuu Michael Cunninghamin romaaniin, niin siitä innostuneena aloin lukemaan hänen teostaan A wild swan and other tales, joka on muunnelmia tutuista saduista. Olipa suuri erehdys! Luin intron ja kaksi ensimmäistä tarinaa. Introssa kertoja lähestyy lukijaa toteamalla kuinka kaikkihan me toivomme niille kauniille julkkiksille pahaa, kun heille kaikki on niin helppoa. Joooo, no ei siis tod oli minun ajatukseni. Tästä olisi jo pitänyt aavistaa, että jatkossa seuraa ilkeää ja vahingoniloista ilkkumista.

Ensimmäisessä kertomuksessa H. C. Andersenin Villijoutsenien mukaelmassa sitten pilkataan vammaista miestä, sillä mitä muuta käsi, joka on siipi edustaa. Vain friikit ovat satunnaisesti kiinnostuneita miehestä, sillä kuka voisi oikeasti rakastaa vammaista, tuntuu olevan perimmäinen ajatus tarinassa. Seuraava mukaelma on ilmeisesti Hannu ja Kerttu ja siinä pilkataan vanhaa naimatonta naista, jolla vielä oli seksuaalisia haluja iästään huolimatta ja koska hän oli tälläinen säälittävä tapaus, niin hän oli alitajuisesti vain mielissään siitä, että hänet murhattiin. Tässä kohtaa totesin, että tämä nyt vaan ei taida tosiaankaan olla minun kirjani. Misogyniaa ja ableismia ei kiitos. Ainoa asia mistä voin sanoa pitäneeni oli Yuko Shimizun upea kuvitus.

En siis voi suositella tätä kenellekkään, lukekaa vaikka mieluummin Sarah Pinborough’in Tales of the kingdoms-sarjaa. Sekin on aika kyyninen, mutta ei jätä niin pahaa makua mieleen kun Cunninghamin kirja.

Maleficent

maleficentMaleficentin traileri sai minut aikoinaan aivan täpinöihin, no oikeastaan jo se että kuulin Angelina Jolien esittävän häntä sai minut hihkumaan. Suoraan sanottuna en odottanut elokuvalta muuten kovinkaan paljoa. Ajattelin että se olisi hyvin tavanomainen Hollywood-tuotanto, joka on visuaalisesti komea, mutta juoni ja muu sisältö on hyvin ohutta.

Onneksi olin väärässä ja elokuvassa oli rohkeasti menty omille teilleen. Kaikki ei ehkä toiminut ihan kuten oli tarkoitettu, mutta elokuva oli mielenkiintoisen erillainen. Vaikka kohderyhmä olikin varmaankin nuoret enemmän kuin lapset, oli tietty sadunomaisuus säilytetty ja vaikka tunteekin alkuperäiset sadut Perraultin version että Grimmin veljesten sekä Disney-elokuvan niiden perusteella ei elokuvan juonta arvannut etukäteen. Elokuva ei antanut helppoja vastauksia siihen että mikä sen sanoma oli vaan jäin sitä miettimään, enkä ole varma olenko sitä oivaltanutkaan. Haluan katsoa sen uudestaan.

Ennakkoon olin lukenut ihmisten kommenteja, että siinä olisi lesbomaisia viboja. Sekä keskustelua siitä, onko eräs kohtaus siinä raiskaus ja onko se sopiva lastenelokuvaan. En tosin ole itse sitä mieltä, että se on ihan lastenelokuva.

Minusta elokuvassa ei ollut mitään lesbistä, sillä jos ajattelee, että Maleficentin ja Auroran välillä olisi jotain, niin se olisi kyllä pedofiliaa. Hehän voisivat olla äiti ja tytär, jollei Stefan olisi ollut vallanhimoinen. Maleficent oli minusta hellyyttävän äidillinen kuorensa alla. Angelinan ja hänen oikean tyttärensä Vivienne Jolie-Pittin välinen kohtaus oli aivan mahtavan ihana.

Koin myös että Stefanin petoksen tulkitseminen raiskaukseksi on ylitulkitsemista, en usko että sitä on tarkoitettu raiskauksen allegoriaksi. Tosin kaikki tämä on tietenkin katsojan silmässä miten sen näkee. Ja fanficcejä löytyy varmasti joka lähtöön.

Scifi-haaste: Marissa Meyer: Cinder

Marissa Meyerin Cinder aloittaa The lunar chronicles -sarjan. Jippona on, että jokainen kirja pohjaa tunnettuun satuun. Cinderin taustalla on Tuhkimo. Seuraavat kirjat, joiden on tarkoitus ilmestyä vuoden välein, ovat Scarlett (Punahilkka), Cress (Tähkäpää) ja Winter (Lumikki). Idea on mielestäni erittäin kiinnostava, vaikka näitä satujen uudelleenkirjoituksiahan on satoja.

Tässä versiossa Tuhkimomme on kyborgi, joka asuu tulevaisuuden Pekingissä, noin 100 vuotta neljännen maailmansodan jälkeen. Hän ei tiedä vanhemmistaan, kasvatti-isä on kuollut ja äitipuoli pitää häntä taakkana, vaikka Cinderin mekaanikon taidot ovat talouden ainoa tulonlähde. Cinderillä on tietysti myös kaksi sisarpuolta, jotka pääsevät tanssiaisiin – äitipuoli luonnollisesti kieltää Cinderiä menemästä häpeään vedoten – kyborgien asema yhteiskunnassa on alempi kuin ihmisten. Monet sadun tutuista kohdista saavat uuden vastineen tässä hilpeässä uudelleen kerronnassa.

Tarinan juonen arvasi jo jossain ihan alkupuolella kirjaa, mutta ei se menoa haitannut. Sujuvaa tarinaa lukee mielellään, ja juuri tuttujen ainesten bongailu tekee lukemisesta mielekästä ja hauskaa, kun etukäteen jo miettii, mitenhän se-ja-se-elementti tässä tarinassa esiintyy.

En pidä tätä minään ihmeellisenä merkkiteoksena, mutta todennäköisesti tulen lukemaan myös jatko-osat. Viihdyttävää ja hauskaa kerrontaa.

Fables: fantasiasarjakuvaa

Fables on amerikkalaisen DC Comicsin edelleen jatkuva fantasiasarjakuva, jossa kaiken maailman satuhahmot elävät meidän New Yorkissamme yrittäen kuitenkin pitää todellisen luonteensa salassa tavallisilta ihmisiltä. Alun perin satuhahmot elivät omissa rinnakkaismaailmoissaan, mutta pahan keisarin alkaessa valloittaa maailmoja yksi kerrallaan viimeinen turvasatama löytyi meidän maailmastamme.

Hahmot ovat edustettuina Lumikista Aladdiniin ja elementit taikaviitoista taikapapuihin. Tarina polveilee suuren sodan pääjuonen ja satuhahmojen omien ongelmien selvittelyn välillä. Tapahtumat ovat usein dramaattisia ja vaikuttavat tuleviin juonenkäänteisiin, joten jokaisen osan lukeminen palkitaan. Mielenkiintoisinta on kuitenkin seurata hahmojen keskinäisten suhteiden kehittymistä ja ihastella satujen hyvin tunnetuille käänteille keksittyjä taustoja.

Pääjuoni kertoo siis suuresta sodasta pahaa keisaria vastaan. Käsikirjoittajat saavatkin sodan venytettyä melko pitäkestoiseksi, mutta kaiken täytyy loppua joskus. Tarina kuitenkin jatkuu – aina löytyy uusia uhkia rauhaarakastavalle satuhahmoyhteisölle. Tarina on parhaimmillaan ensimmäisen kaarensa aikana, mutta tarpeeksi irrallisia langanpätkiä jää kiinnostuneille luettavaksi vielä senkin jälkeen, jos sarjan seuraamista haluaa jatkaa.