Heidi

Leffassa kitumista

Kuten otsikosta voi päätellä, olen käynyt elokuvissa…enkä kovin hyvässä sellaisessa.

Varoitan spoilereista jo hyvissä ajoin koska tuohduksissani tuskin muistan niistä sanoa.

Leffa on siis Divergent, josta olin jo lukenut kirjan aikoja sitten. Kirjan lytännän löytää täältä, jos se jotakuta kiinnostaa. Ja nyt on sitten vuorossa pienehkö lyttäys leffasta.

Olin jotenkin toiveikas, että leffa olisi parempi kuin kirja. Yleensähän se ei todellakaan ole Divergent-movie-poster-4niin, mutta koska kirja oli niin kamala, ajattelin ettei leffa voi olla niin huono. Ja koska leffoihin muutetaan asioita paljon (myös tähän), niin ajattelin että se paranisi.
En edelleenkään ole mikään leffaharrastaja, joten ohjauksesta ja kuvauksesta jne. on vähän vaikea lähteä sanomaan mitään syvällistä. Chigaco oli hienosti tuhoutuneen näköinen, vaatteet oli suunnilleen niinkuin olin kuvitellutki, myös casting (ulkonäöllisesti) oli onnistunu. Tosin Dauntlessien Eric oli hotimpi kuin kuvittelin ^^

Aika alussa mulla tuli jo ekat ongelmat kun Dauntlessit saapuivat puoluevalintatilaisuuteen. Oli alkuasukas rummutusta ja villiä huutoa ja hypittiin kuin nykytanssin riivaamat jänöset liikkuvasta junasta. Ehkä minussa on vika, että en kuvitellut heitä niin alkuasukas kaltaisiksi…enemmän ehkä rohkeiksi ja “jäyheiksi”. Ei mitään päätöntä sekoilua ja hyppimistä ja huutelua. Mutta aina olen voinut tulkita väärin.
Alusta “unohtui” myös pieni tapaturmainen kuolema ja kauhunhetket…nyt kaikki oli kovin smooth ja vain vähän jännittävää ja kovin normaalia…
Trisin lapsenomainen ihailu Dauntlesseja kohtaan oli hieman huvittavaa…en edes tiedä miksi, mutta se ei tuntunut kovin aidolta. Ehkä siksi etten itse ymmärrä miksi joku haluaisi hyppiä ja huutaa päättömästi ympäriinsä. Ja näidenhän piti olla “kansakunnan poliiseja”.
Päänäyttelijä saa huutia kyvyttömyydestään näyttää pelokkaalta tai ahdistuneelta. Jos yksi pelkotilan aiheuttaja on lintuparvi joka hyökkää ja nokkii hengiltä, niin kuvittelisin, että ihminen näyttää enemmän paniikinomaiselta kuin huolestuneelta, joka katselee ympärilleen. (Oli kai tärkeämpää näyttää kauniilta kuin uskottavalta.) Ennen kuin Tris edes tajuaa tilanteen hallusinaatioksi ja hokee “tämä ei ole totta”, niin pientä paniikkia olisi hyvä olla sitä ennen…

Niinkuin yleensä, leffa jäi kovin pintapuoleiseksi . Ei ollut mitään selityksia, miksi tatuoinnissa on kolme lintua tai miksi Trisin äiti oli niinkuin oli… Christina ja Will tuntuivat enemmän random ihmisiltä, kuin päähenkilön parhailta kavereilta.
Ainoan tipan linssiin tarjoili Trisin äiti, ja tässä kohtaa uskottavasti näytellyt päähenkilö.

IMDB linkki leffaan

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *